Hoito-ohjeet
Lygodactylus williamsi
Ulkonäkö ja elinikä
​
Lygodactylus williamsi on Itä-Afrikan trooppisesta Tansaniasta kotoisin oleva pieni kääpiögekkolaji. Suomessa lajille ei ole virallista nimeä, mutta turkoosipikkugekko nimitys on alkanut yleistymään. Laji on päiväaktiivinen ja elää pääosin Pandanus-kairapalmujen lehdillä.
Laji on luonnossa erittäin uhanalainen, pääosin laittoman lemmikkikaupan sekä lajin elinalueiden tuhoamisen vuoksi. Lajin nykyinen elinalue rajautuu noin 8 km² alueelle Kimboza-metsän luonnonsuojelualueella. Tästä syystä turkoosipikkugekko on luokiteltu uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen eli CITES:n A-liitteeseen. Vankeudessa laji on kuitenkin edelleen elinvoimainen ja sitä kasvatetaan ympäri maailmaa hyvinkin onnistuneesti ja hyvissä määrin. Lemmikkimarkkinoilla lajin elinvoimaisuudesta ei siis ole onneksi huolta.
CITES A-liitteen lajeja koskevaa kauppaa säädellään kuitenkin hyvin tarkasti. Kyseiseen liitteeseen luokiteltuja lajeja ei saa koskaan myydä eteenpäin ilman erillistä myyntilupaa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) voi myöntää A-liitteen lajeille EU-todistuksen, jolla myönnetään poikkeuslupa kaupalliselle toiminnalle EU:n ja sen jäsenmaiden sisäisessä kaupassa. Luel Reptilesilta ostetut turkoosipikkugekot luovutetaan aina SYKE:n myöntämän EU-todistuksen, kasvattajatodistuksen sekä kauppakirjan kanssa.
turkoosigekon suojelu
Kimboza Forest Gecko Project on luonnonsuojeluprojekti, jonka tavoite on pelastaa äärimmäisen uhanalainen turkoosipikkugekko (Lygodactylus williamsi) sukupuutolta.
​
Luel Reptiles toimii projektin sponsorina suunnittelemalla myytävien oheistuotteiden kuvituksia ja lahjoittamalla kaikki tuotteista kertyneet myyntivoitot lyhentämättöminä projektin kassaan.
Kimboza Forest Gecko Project käyttää suurimman osan oheistuotteiden myyntivoitoista, sekä lahjoituksista, suoraan konkreettisiin toimenpiteisiin paikan päällä Kimbozan luonnonsuojelualueella. Aluetta suojellaan muun muassa metsäpaloilta ja salakuljettajilta.​
Lue lisää & lahjoita:
Aikuset turkoosipikkugekot kasvavat noin 5-8 cm kokoisiksi, häntä mukaan lukien. Koiraat ovat yleensä väriltään kauniin sähkönsinisiä ja naaraat pronssisen vihertäviä. Poikasena lajin liskot ovat aluksi väritykseltään vihertäviä ja lopullinen aikuisväritys kehittyy vasta liskon kasvaessa. Lajin elinikä on terraario-oloissa noin 5-10 vuotta. Turkoosipikkugekko viihtyy parhaiten yksin, joten yhteen terraarioon tulisi asuttaa ainoastaan yksi lajin yksilö. Poikkeuksena turkoosipikkugekkoja voi asuttaa yhdessä, mikäli kyseessä on pariskunta ja lajin liskoja on tarkoitus kasvattaa. Turkoosipikkugekkoja kasvatusta ei tulisi kuitenkaan harkita heppoisin perustein. Erityisesti CITES A-liitteen lajeihin liittyviin säädöksiin tulisi perehtyä tarkasti.
​
Turkoosipikkugekkoa ei tulisi koskaan käsitellä, sillä lajin liskot ovat erittäin vikkeliä liikkeissään ja pienen kokonsa vuoksi saattavat karata silmän räpäyksessä jäljettömiin. Pienen kokonsa vuoksi, riski liskon vahingoittumiseen on myös suuri, jos sitä yrittää käsitellä. Yleensä lisko kannattaa ottaa kiinni jonkinlaisen syvän, läpinäkyvän kupin avulla. Tällöin liskoon ei tarvitse koskea ja tapaturman riski on pienempi. Turkoosipikkugekkoa ei kuitenkaan tulisi ottaa turhaan kiinni, ellei sitä olla siirtämässä terraariosta toiseen, viedä eläinlääkäriin tai tarkisteta sen kuntoa, jos jokin siinä epäilyttää. Ensisijaisesti liskoa askarruttavissa kysymyksissä kannattaa kääntyä kasvattajan puoleen.
Lajin levinneysyysalue Kuva: Wikipedia
Terraario
​
Terraarion minimikoko yhdelle turkoosipikkugekolle on 45x45x60 cm​. Vaikka laji on kooltaan pieni, se on silti hyvin aktiivinen. Lajin liskot käyttävät siis suuremmankin terraarion koko pinta-alan hyödykseen. Terraarioksi suosittelen esimerkiksi Exo Terraa sen turvallisuuden ja verkkokaton vuoksi.
​
Suosittelen tekemään terraariosta bioaktiivisen. Bioaktiivinen terraario tarkoittaa sitä, että se "elää" ja puhdistuu itsekseen. Bioaktiivisiin terraarioihin laitetaan eläviä kasveja ja "talonmiehiä" hoitamaan terraarion siisteyttä. "Talonmiehiksi" käyvät loistavasti esimerkiksi trooppiset siirat sekä hyppyhäntäiset. Juuri edellä mainitut asiat tekevät terraariosta bioaktiivisen, sillä niiden avulla terraarion pohjamateriaali pysyy siistinä ja kuohkeana. Hyppyhäntäiset syövät pääosin hometta, eli ne estävät terraarion pohjaa ja sisusteita homehtumasta. Siirat syövät esimerkiksi ulosteita sekä kuolleita lehtiä. Siiroja ja hyppyhäntäisiä saa ostettua useimmista matelijatarvikkeita myyvistä liikkeistä.
​
Terraariosta tulisi sisustaa suojaisa, eikä liian avara. Esimerkiksi leveälehtiset bromeliat ja begoniat ovat sopivia kasveja turkoosipikkugekon terraarioon. Erityisesti bromelioita tai muita vastaavia kasveja olisi hyvä istuttaa terraarioon, jotta lisko pääsee halutessaan lehtien väliin piiloon. Esimerkiksi Bauhausissa on usein laaja valikoima hyviä ja edullisia terraarioon sopivia kasveja. Bauhausista saa myös edullisesti erikokoisia bambutikkuja, jotka ovat loistavia kiipeilyä ja lämmittelypaikkaa ajatellen.
​
​
​
Kaupoista ostetut kasvit tulisi kuitenkin huuhdella hyvin huolellisesti vedellä ennen terraarioon istuttamista, jotta kaikki mahdolliset kemikaalijäämät pyyhkiytyisivät pois. Myös kasvien multa tulisi karistella sekä huuhdella pois ja yrittää saada juuret mahdollisimman puhtaiksi. Näin pyritään välttämään mullan mukana tulevia tuholaisia. Kasvien perusteellisen putsauksen jälkeen ne voi istuttaa terraarioon uuteen pohjamateriaaliin, joka on liskolle turvallista. Esimerkiksi kookosturve ja luonnonturve ovat sopivia materiaaleja. Pohjamateriaalin ei tulisi sisältää lannoitteita tai torjunta-aineita.
​
Lajin aikuisetkin yksilöt ovat niin kevyitä, että pienemmänkin kasvin lehdet kannattelevat niitä helposti. Turkoosipikkugekot ovat hyvin nopeita liikkeissään, minkä vuoksi terraarion tulisi olla edestä avattava. Tällöin liuku- tai saranaovea voi raottaa hoitotoimenpiteiden aikana vain osittain, mikä vähentää karkaamisen riskiä. Jos terraario on kannellinen ylhäältä avattava, on koko katto täysin avoin ja liskon karkaamisen riski on suurempi. Lisko saattaa myös huomaamatta jäädä kannen alle puristuksiin ja loukkaantua, tai jopa kuolla. Terraarion sumuttaminen on myös turvallisempaa, jos terraarion oven saa avattua vain osittain.
​
Kosteus ja lämpötila
​
Turkoosipikkugekon terraariota tulee sumuttaa säännöllisesti. Terraariota tulisi sumuttaa runsaasti illalla, niin että kosteus nousee yöksi noin 80-100%. Päivällä kosteus voi laskea alemmas, noin 55-75%. Terraarion ilmanvaihdosta ja sisusteista riippuen, päivälläkin sumuttaminen saattaa olla tarpeellista. Liskot myös juovat usein seiniin kertyneistä vesipisaroista. Liskolle tulisi tästä huolimatta olla aina vettä tarjolla erillisessä vesikupissa. Jos sisustamasi terraario tarvitsee päivittäin useamman sumutuksen, suosittelen ostamaan automaattisen sumutusjärjestelmän. Harvalla on mahdollisuutta olla kotona sumuttamassa terraariota pitkin päivää, jos siihen on tarve. Automaattinen sumutus myös vähentää huomattavasti karkaamisen riskiä, on helppo sekä turvallinen.
​
Terraarion kosteutta ja lämpöä on hyvä seurata digitaalisella lämpö- ja kosteusmittarilla, jossa on ulkoinen sensori. Analogiseen mittariin verrattuna, ulkoisella sensorilla varustettu mittari on suhteellisen tarkka, jolloin sen antamiin lukemiin voi paremmin luottaa. Terraarioon tulee toteuttaa lajille sopiva lämpögradientti. Tämä tarkoittaa sitä, että terraarion eri osissa lämpötila vaihtelee viileämmästä lämpimään. Pohjalla on yleensä muutaman asteen viileämpää, kuin katonrajassa. Lämpögradientti kuitenkin toteutuu yleensä jo itsestään, sillä katolle sijoitetut lamput nostavat terraarion yläosan lämpötilaa.
Terraarion hyvä yleislämpötila on noin 23-25°C. Öisin lämpötila voi laskea lähemmäs 20°C, mutta ei mielellään sen alapuolelle. Kesäisin ulkoilma voi olla lämmin, mutta silloinkaan terraarion yleislämmön ei tulisi kohota pitkäaikaisesti yli 27°C. Yli 27°C lämpö saattaa olla pitkäaikaisena vaarallista, jopa tappavaa. Lämmittelypaikalla tulisi olla noin 30°C lämmintä. Tämä on helppo ja halpa toteuttaa esimerkiksi. työmaavalolla/ledvalonheittimellä, joita saa edullisesti esim. Tokmannilta. Lämmitelypaikan tarkan lämmön saa mitattua infrapunalämpömittarilla, joita saa ostettua esimerkiksi rautakaupoista ~20€ hintaan.
Valaistus ja uvb
​
Noin 5-6% UVB-valaistus sekä kirkas päivävalo ovat lajin hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeitä. Kun UVB-putken laittaa terraarion päälle, tulisi katon olla pienisilmäistä verkkoa siltä osin, jossa UVB-putki on, sillä lasi ei juurikaan läpäise UVB-säteitä. Päivävaloksi voin suositella esim. Arcadian Jungle Dawn-valoja, sillä ne ovat todella kirkkaita ja tehokkaita myös terraarion kasveja ajatellen. Jungle Dawn-valoja myy Suomessa ainakin Reptile Maniacs sekä The Snake Room.
​
Ruokinta
​
Ruoaksi sopivat kaikki riittävän pienet hyönteiset, kuten esimerkiksi pienet sirkat, banaanikärpäset, papupiilokkaat ja pienet siirat. Luonnossa lajin liskot juovat myös kukkien mettä, joten liskoille tarkoitetut hedelmäsoseet, kuten Pangea ja Repashy sopivat lajin ruokavalioon. Pieniä buffalomatoja voi myös antaa silloin tällöin herkkuina, mutta ei pääravintona rasvaisuutensa vuoksi. Kaikki muut hyönteiset, paitsi kärpäset, olisi hyvä laittaa ruokintakippoon tarjolle, eikä terraarioon vapaaksi. Ruokinta tulisi suorittaa päivällä, sillä laji on päiväaktiivinen. Koska lisko viettää yleensä aikansa terraarion yläosassa, hyvä ratkaisu ruokintaan on ruokintateline, jonka saa kiinnitettyä esimerkiksi imukupeilla tai magneeteilla terraarion seinään. Erilaisia ruokintatelineitä saa ostettua useimmista eri matelijakaupoista.
​
Pelkillä banaanikärpäsillä liskoa ei kuitenkaan pidä ruokkia niiden heikkojen ravintoarvojen vuoksi. Annan omille liskoilleni vaihtelevasti pientä sirkkaa, banaanikärpäsiä, siiroja, buffalomatoja sekä kerran viikossa liskoille tarkoitettua hedelmäsosetta.
Ruokahyönteiset tulee pölyttää vitamiineilla ja kalkilla. Turkoosipikkugekko saa UVB valosta D3-vitamiinia, joten sille tarjottavan kalkin ei tarvitse sitä sisältää. Itse annan silti D3-vitamiinia sisältävää kalkkia satunnaisesti ruokinnan yhteydessä. Pölytän ruokaeläimet joka toisen tai kolmannen ruokinnan yhteydessä vitamiineilla ja/tai kalkilla. Muniville naaraille tarjoan kalkkia erillisestä kalkkikiposta, jonka jätän terraarioon. Käytän pääosin Repashyn vitamiini- ja kalsium tuotteita. Repashy Calsium Plus sisältää tasapainoitetun annoksen matelijoille tärkeitä vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita. Ruokin aikuiset liskot 1-2 kertaa viikossa.